Kirjastossa!

Brittiselvityksen mukaan tanssiminen, uiminen ja kirjastossa käyminen ovat eniten onnellisuutta lisääviä harrastuksia. Minä en ui ja kirjasto on ollut yksi niistä paikoista, joita kartan viimeiseen asti. Tanssin sitten näidenkin edestä.

 

Muodin vuosikymmenet 1920-1960. Kirja, josta olen haaveillut sen ilmestymisestä lähtien! Eipä ole tullut mieleenkään, että siihen voisi tutustua kirjaston kautta…

image

 

 

Alakouluiässä kävin kirjastossa usein. Koululla kävi kirjastoauto ja harrastustilat olivat kirkonkylän kirjaston alakerrassa. Luin paljon nuorisokirjoja ja lainasin levyjä. Yläasteella kirjastossa käytiin odottelemassa bussia, etsimässä tietoa netistä (koska koululla ei ollut oppilaskoneita tiedonhakuun), tekemässä ryhmätöitä jne. Muistan kirjaston aina jotenkin vähän ahdistavana, tunkkaisena ja ankeana paikkana. Paikkana, jossa ihmiset lymyilevät hyllyjen välissä ja pelkäävät toisiaan. Kirjat haisivat pahalle, olivat likaisia ja niiden välistä saattoi aina löytää jotain, minkä alkuperää en halunnut tietää. Puhelin piti ehdottamasti muistaa pitää äänettömänä, eikä rakennuksessa saanut puhua kuin kuiskaten. Hyvä, kun uskalsi kävellä ja hengittää!

 

Olen asunut Mikkelissä reilut kolme vuotta. Kävin pari vuotta sitten harkitsemassa erään kirjasarjan puuttuvien osien lainausta. Kirjat olivat edelleen likaisia ja haisivat pahalle ja ihmiset olivat yhtä pelottavia, kuin 15 vuotta sitten. Totesin mieluummin odottavani, että voin lainata kirjat sukulaiselta. Noin vuosi sitten kävin toisen kerran pääkirjossa. Silloin olin kuuntelemassa paikallisia muusikoita, jotka soittivat yläaulassa. Ooh, kirjastossa oli ääntä ja siellä tanssittiin! Vilkaisin portaista kirjastosaliin ja tunsin inhopuistatuksen.

 

Päiväkodin vieressä on kirjasto, jossa kävin uteliaisuuttani pyörähtämässä. Ja voi hitsit, sinnehän voisi mennä ihan vaan olemisen ilosta! Nyt ymmärrän ihmisiä, jotka menevät kirjastoon vapaaehtoisesti ja jopa lasten kanssa. No, kyllä siellä edelleen haisi kirjastolle, mutta hyllyjen ei tarvinnut pelätä kaatuvan päälle, siellä oli väriä ja kirjastotäti puhui ihan normaalilla äänellä ja jutteli! Lisäpisteet Poppy-koirista ja Fatboy-säkeistä. 😉

 

Kalevankankaan kirjasto

Mainokset

Yksi kommentti artikkelissa “Kirjastossa!

  1. Paluuviite: Puuhaa sadepäiville | Selviytymistarina

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Lapsinäkökulma

Lapsinäkökulmaisen tutkimuksen tekijöiden matkoja yhteiskunnassa ja ajatuksissa.

Meanwhile in Longfield..

Matkailu & Kotoilu & Ruoka

Let Me Go Organic - Luomublogi

Luomua elämäntavaksi

Uusi Kuu

Ihan tavallisesta elämästä

Kotivinkki - Olga Temonen

Ihan tavallisesta elämästä

%d bloggers like this: