Vain syöty ruoka ravitsee – ruokapohdintaa

 

Meillä on pohdittu viime aikoina ruokavalintoja. Maitojen merkitystä, kotimaisia viljoja ja luomua.

 

superhelppo mallasleipä

 

 

Luomua vai ei?

 

Onko sillä väliä lapsen hyvinvoinnille, juoko hän luomumaitoa, jos ruokaan on käytetty karrageenikermaa? Tai onko sillä luomulla ja lisäaineella mitään väliä, kun maito kuitenkin on A2-maitoa?

Luomumaitoa tosin kuluu 5 litraa viikossa, tavallista hädin tuskin 3. Maussa on eroa, luomun hyväksi!

 

Nyt muutaman luomu-kauppareissun tehneenä joudun tunnustamaan, että meillä olisi todella iso ruokaremontti edessä, jos haluaisimme syödä vain luomua. Käyttämistäni tuotteista ei löydy luomuvaihtoehtoja ja täällä Mikkelissä luomutuotteet ovat järkyttävissä hinnoissa!

Vertailin muutamien meillä jo käytössä olleiden tuotteiden hintoja Turun Stockan Herkkuun. Esimerkiksi Clipperin kamomillatee maksaa meillä 4,95-4,99€ ja siellä 2,49€. Aika iso ero 20 teepussissa.

On käsittämätöntä, että samassa kaupassa vastaava tuote, kotimaisena jne, maksaa 1/3 luomutuotteen hinnasta. Esimerkkinä vaikka kuohukerma ja luonnonjugurtti.

 

viljapelto

 

Toisaalta, ostanko mieluummin kotimaisen tavallisen tuotteen vai ulkomailla tuotetun luomutuotteen? Otetaan esimerkiksi vaikkapa tuore pinaatti. Luotan suomalaiseen tuotantoketjuun merkittävästi ulkomaista enemmän, joten tavallisia ulkolaisia tuotteita meillä ole näkynyt aikoihin. Niin, ellei hedelmiä, pähkinöitä, muutamaa muuta juttua ja Vaasan leipomoiden kautta kiertänyttä viljaa tai lasketa… (Eeh, kurkkaus ruokakaappiin oli karu.)

 

Täällä luomuleipää ei ole kauppojen valikoimissa ilmeisesti oikein missään. Ei löydy Cittarista, Siwasta tai K-Marketista. Toisaalta, se tulisikin todella kalliiksi, kun leivästä menee roskiin 1/4. Tässä kohtaa tunnustan helppouden voiman ja tartun Puikulaan.

Onko vakavaa syödä suomalaisesta rukiista tehtyä leipää, kun silloin leipä tulee syödyksi? Luomuruisleivästä syödään makupaloja, joilla ei kyllä kuidun saantisuosituksia täytetä! Haluanko tukea paikallista pienleipomoa, jonka leipäpussissa ei lue viljan alkuperää vai ostanko Oululaisen tehdasleivän?

 

Turussa tehtävän torjunta-ainetukimuksen antamien viitteiden perusteella valinnan pitäisi olla helppo.

 

 

puitu pelto

 

 

Ruokaremontti parempaan

 

Ystäväni ruokapöydässä istumisen jälkeen tein meilläkin muutamia koehankintoja.

Hankin tattaria ja tein tattaripuuroa. Kolmantena tattaripuuroiltana tytär yrppäsi puurot syliinsä. Vika tuskin oli tattarissa, mutta tietäähän sen, ettei se oikein uppoa enää. Ostin myös granaattiomenaa, koska se tuntui olevan lapsesta kovin kiva juttu kylässä. Ja olisihan se meille hyväksi! Äsken heitin siemenistä puolet roskiin. Kaksin on aika vaikea saada parissa päivässä koko hedelmä syötyä!

Meillä syötiin aiemmin pari kiloa rahkaa viikossa. Helppoa proteiinia, sekaan marjat ja hunajat. No, lyseeniahan siitä tuli ja reilusti. Koitin vähentää lysiinin saantia ja korvata rahkan jugurtilla ja sillä tattarilla.

Istun aamukahvipöydässä ja katselen luomujugurttia kupissa. Lapsen kupissa on seassa tattarimössöt. Ihan hyvää, joo. Mutta kun ei meille aamupalat oikein maistu.

 

 

Hedelmäsalaatti 2.0

 

 

Tiedättehän karppauksen? Ruokaremontti, jossa paino tippuu ja olo paranee. Käsittääkseni painoa pudottava teho perustuu aika pitkälti siihen, että lautaselta jätetään neljäsosa sisällöstä pois, eikä korvata sitä millään. Eli syötyjen kalorien määrä vähenee.

No, tässä meidän ruokaremontissa homman olisi tarkoitus toimia niin, että asioita korvataan paremmilla asioilla. Ei mennyt ihan suunnitellusti. Jäi nimittäin rahkan mukana syömättä marjatkin. Vehnän vähentäminen ja korvaaminen tattarilla vei samalla pöydästä talkkunat. Luomuleipä vähensi leivän syöntiä alle puolen. Hedelmät näyttävät edelleen kivalta kupissa. Milloin niitä pitäisi syödä?

 

syysasetelma hedelmä

 

 

Syöminen, ympäristö ja yhteiskunta

 

Kuluttaja voi vaikuttaa ostovalinnoillaan, sanotaan. Uskon. Se, miten ne valinnat vaikuttavat, on kyllä jo sellaista psykologiaa, että hyvin vaikea on tietoisesti yrittää ajaa eteenpäin esimerkiksi suomalaisen tuottajan asemaa. Syödään suomalaista, tuskin menee metsään.

 

Luomutuotanto on ympäristölle hyväksi, ihan varmasti. Teollisuusruoka tuntuu minusta pahalle ja tehtaat tupruttavat päästöjä yötäpäivää. Saarioisten äidit ja näkkäritehtaan työntekijät tarvitsevat hekin toimeentulonsa ja miettivät varmaankin silloin tällöin näitä samoja juttuja.

 

Suomalaisen rukiin tuotanto ei tule ikinä riittämään suomalaiseen kulutukseen. Tuontiruista on käytettävä. Viljelijöille kysynnän nousu olisi tietysti hyödyksi, kun hinta nousisi. Vai nousisiko? Saako leipomo välistä riittävän siivun, voidakseen ostaa kalliimpaa suomiruista? Onko kuluttaja valmis maksamaan enemmän suomileivästä? Se on melko varmaa, että kauppa (keskusliikkeet siis) ei omasta osastaan luovu. Täytyyhän olla varaa rakentaa tyhjänä seisovia parkkihalleja!

 

Ruoka on iso asia ja se koskettaa meitä kaikkia. On vaikeaa valita oikein.

 

maaseutu koti

 

Millaisia ruokaratkaisuja teillä tehdään? Mitä mieltä olet proteiinitasatusta maidosta tai tanskalaisesta joulukinkusta?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Lapsinäkökulma

Lapsinäkökulmaisen tutkimuksen tekijöiden matkoja yhteiskunnassa ja ajatuksissa.

Meanwhile in Longfield..

Matkailu & Kotoilu & Ruoka

Let Me Go Organic - Luomublogi

Luomua elämäntavaksi

Uusi Kuu

Ihan tavallisesta elämästä

Kotivinkki - Olga Temonen

Ihan tavallisesta elämästä

%d bloggers like this: