Surkean syöjän resepti

Lauantaita! Ihana viikonloppu tuli taas juuri oikealla hetkellä. Kävi nimittäin niin, että nukahdin eilen kesken postauksen… Piti vaan viedä lapsi sängyyn ja tunnin päästä puoliso tuli herättelemään.

 

Viikkoon mahtui monta stressitekijää, minkä huomaa… Päätäkin särkee. Jaksatteko te vielä perjantaina tehdä jotain? Harrastaa, siivota? Juhliminen tai iltameno on ihan jotain mahdotonta! Jotenkin tuntuu, että perjantai on Mikkelin ainut päivä, milloin olisi jotakin ohjelmatarjontaa.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

 

Uusi arki on vielä aika työlästä. Tai siis ei tämä nyt oikein ole vielä käynnistynyt. Sekä arjen touhu ja perhe-elämä että tämän viikon työtehtävät ovat vaatineet kokoaikaista ajattelutyötä, mikään ei mene vielä ennalta opitulla rutiinilla. On rankkaa, mutta toisaalta ihanaa.

 

Silloin kun stressaan, syön ihan järjettömän huonosti. Enkä nyt tarkoita, että söisin eineksiä tai jättäisin salaatin tekemättä. Ei vaan ajatukset siirry työasioista ruokaan!

 

Tajusin torstaina tyttären haettuani, että nyt ihan oikeasti pitää järjestää päivälliselle jotain oikeaa ruokaa myös itselleni. Hävettää myöntää, mutta aamupalaksi join kaksi kuppia kahvia ja päivän ruuat skippasin viidellä siirappipiparilla ja homejuustosiivulla.

 

Tiedättekö, mikä tässä on typerintä?

 

Olen elänyt koko aikuiselämäni näin. Parempia aikoja on ja oli kun olin lapsen kanssa kotona, mutta joskus olen syönyt lämpimän ruuan kerran kahdessa viikossa. Se on ihan älytöntä! En edes tiedä, miten tämän arkiruokajutun pitäisi mennä.

 

”Maanantaina paistettua lohta ja keitettyjä perunoita, salaatiksi tomaattia ja kurkkua. Tiistaina nopea ranskalaiset ja nakit sekä kaali-ananassalaatti, koska mummolakyläilylle pitää ehtiä jo kuudeksi. Keskiviikkona kasvissosekeitto raejuustolla ja pestolla; maittavaa, nopeaa ja terveellistä ennen liikuntaharrastuksia. Torstaiksi makaronilaatikko ja salaatiksi vesimeloninpaloja, koska päivälle ei ole muuta menoa ja ruuanlaitossa saa kestää kauemmin kuin puoli tuntia. Lisäksi vanhempi lapsi voi lämmittää makaronilaatikkoa seuraavana päivänä koulusta tullessaan. Perjantaina harrastusten ja saunan jälkeen syödään tomaatti-mozzarellapiirakkaa, grillattua broileria ja vihreää salaattia.”

Yle: Stop arkiruokatuskailulle!

 

Kuulostaa prinsessasadulta… Arki-iltana kyläilyä, harrastuksia ja uuniruokaa? In my dreams… Hämmentävää. Meillä taitaa olla näissä arkikuvioissa vielä paljon hiottavaa!

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

 

Tiedättekö, nämä olisi niitä asioita, mitä neuvolassa pitäisi kertoa. Ei se, mitä lautaselle laitetaan ja mitä imettäjä saa syödä vaan se, miten perheen ruokarytmi ja arki saadaan kasaan. Miten niitä heidän nykyisiä neuvojaan pystyy noudattamaan!

 

Lapsen syöttäminen on helppoa. Päiväkodin jälkeen tehdään yhdessä munakas ja lapsi on onnellinen. Stressaantuneelle äidille ruoka ei edes maistu, enkä siitä munakkaastakaan tajunnut kuin vasta nyt, että olisihan sitä voinut itsekin syödä. Kun homma pääsee valahtamaan oikein pahaksi, syömisen opettelu taas uudelleen on aika työlästä. Onneksi tiedän jo tämän kuluneen kahden vuoden seurauksena sen, että ruuasta tulee hyvä olo. Kun keholla on polttoainetta, olo on kaikin puolin parempi ja mieli virkeämpi.

 

Olenkohan minä ainut äiti (en), jonka oma syöminen ja hyvinvointi jää arjen, perheen ja työn jalkoihin? Miten te muut näistä selviätte?

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Ryhdyin taas selailemaan reseptikirjoja ja tämän blogini reseptiarkistoja. Kun omalta ruokalistaltani puuttuu liha ja kana, se hiukan hankaloittaa ruokasuunnittelua. Ateria kasataan usein niin, että meillä on pöydässä pääruoka, mahdollinen lisuke ja proteiininlähde. Parhaita ideakirjojani juuri nyt ovat Nina Capellen Aikaa Ystäville ja Virginie Besanconin Aurinkokeittiöni. Silti arkiruoka on meillä tosi edullista ja yksinkertaista, lähinnä tähteiden jatkamista. Vaikka voisihan sitä tietysti kalaakin viikolla valmistaa…

 

Kun kauppareissulla on pieni apulainen, siellä ei enää pysty tekemään fiksuja valintoja. Kaikki aivokapasiteetti menee kaksiin kärryihin, lapseen, ostoslistaan ja muihin asiakkaisiin. Se on tosi ärsyttävää. Esimerkiksi äsken oli kaupassa tarjous pannusiiasta 10€/kg. Suunnitelmissa oli uunilohi kermaperunoilla. Tajusin vasta kotimatkalla, että olisin säästänyt 15€, jos olisin älynnyt vaihtaa kalan! Tai olisin voinut ostaa 4 siikaa maanantaiksi. Mutta kun ei, ei vaan pysty ajattelemaan enää sitä!

 

No, tässä kuitenkin yksi helppo ja toimiva ruoka, josta saa sopivan moneen ruokavalioon. Siitä se taas lähtee!

 

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Pinaattipasta on valmistettu lehtikaalipastan ohjeella. Eli keitetään pasta, kaadetaan vesi pois, sekoitetaan joukkoon sipuli, pinaatti, kerma ja suola. Kuumennetaan ja se on siinä.

Härkäpavut silvitään, keitetään ja pullautetaan kuoristaan. Suolataan ja lisätään pastan sekaan lämpenemään. Jos härkäpapu on uusi tuttavuus, kannattaa lukaista härkäpapuohje  #lmgo-blogista.

Hyvää viikonloppua ja ruokahalua!

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Lapsinäkökulma

Lapsinäkökulmaisen tutkimuksen tekijöiden matkoja yhteiskunnassa ja ajatuksissa.

Meanwhile in Longfield..

Matkailu & Kotoilu & Ruoka

Let Me Go Organic - Luomublogi

Luomua elämäntavaksi

Uusi Kuu

Ihan tavallisesta elämästä

Kotivinkki - Olga Temonen

Ihan tavallisesta elämästä

%d bloggers like this: